Ostoskori

Ostoskorisi on tyhjä

Leonberginkoira

Leonberginkoira on hyvin suuri koirarotu, jonka alkuperä on Saksasta maatilojen ja kartanoiden vahtikoirana. Nykyiset leonberginkoirat ovat sopeutuvaisia ja luonteeltaan rauhallisia sekä ystävällisiä perhekoiria.

Tietoa leonberginkoirasta

Leonberginkoira on suuri ja lempeä koira, jonka ulkonäkö muistuttaa leijonaa. Rotu on uskollinen ja ystävällinen perhekoira, jolla on vakaa ja rauhallinen luonne. Leonberginkoira on erinomainen seuralainen erityisesti lapsille ja muille lemmikeille.

Rodussa kerrotaan yhdistyvän newfoundlandinkoiran hyväluontoisuus, uskollisuus, uimataito ja eloisuus, bernhardinkoiran voimakkuus ja vainu sekä pyreneittenkoiran vartiointivaisto ja hyvä näkö. Leonberginkoira toteuttaa alkuperäistä vartioimistehtäväänsä nykyään vahtimalla omaa pihaa ja perhettään. Suuren kokonsa vuoksi leonberginkoira tarvitsee runsaasti tilaa ja säännöllistä liikuntaa pysyäkseen hyväkuntoisena ja hyvinvoivana.

Leonbergin turkki on paksu ja vettä hylkivä, ja värivaihtoehtoihin kuuluvat leijonankeltainen, punainen, mahonki ja hiekanvärinen, usein mustalla maskilla. Leonberginkoiralla on runsaasti alusvillaa, ja turkki vaatii viikoittaista harjausta takkujen välttämiseksi. Koira vaihtaa karvaa runsaasti kaksi kertaa vuodessa, mutta sen turkkia ei tarvitse trimmata, vaan ainoastaan leikata tassujen ympäriltä ja tarvittaessa ohentaa korvien seutua.

Leonberginkoira

  • Säkäkorkeus: 65–80 cm

  • Paino: 45–77 kg

  • Värit: leijonankeltainen, punainen, mahonki, hiekanvärinen

  • Elinikä: 8–9 vuotta

  • Alkuperä: Saksa

  • Luonne: rauhallinen, ystävällinen, tasapainoinen, itsevarma

  • Piirteet: uskollinen, sosiaalinen, peloton, melua sietävä

Millainen on leonberginkoiran luonne?


Leonberginkoira on ystävällinen ja sosiaalinen. Ne ovat erittäin uskollisia perheelleen, ja niiden kärsivällisyys ja rauhallisuus tekevät niistä suosittuja perhekoiria, jotka tulevat hyvin toimeen lasten ja muiden lemmikkien kanssa. Rotu sopeutuu helposti ja se on miellyttävä seuralainen, jonka voi ottaa mukaan kaikkialle: leonberginkoira ei ole arka eikä aggressiivinen. Oppivainen ja huomiokykyinen leonberginkoira on helposti koulutettava arkitottelevaiseksi seuralaiseksi. Leonberginkoirien kanssa harrastetaan myös useita lajeja.

Millainen mentaliteetti leonberginkoiralla on?


Leonberginkoirat ovat rauhallisia ja tasapainoisia. Ne ovat itsenäisiä, mutta erittäin uskollisia ja viihtyvät parhaiten perheensä lähellä. Leonberginkoirat osallistuvat mielellään erilaisiin aktiviteetteihin, mutta voivat joskus olla itsepäisiä, mikä vaatii johdonmukaista, mutta lempeää koulutusta. Vesi on leonberginkoirille mieluinen elementti, ja suurin osa ui mielellään ja loput haluavat kastua kaikissa mahdollisissa lätäköissä ja ojissa.

Miten leonberginkoira tulee toimeen lasten kanssa?

Leonberginkoirat ovat erinomaisia lasten kanssa. Niiden kärsivällinen ja rauhallinen luonne tekee niistä täydellisiä perhekoiria. Suuren kokonsa vuoksi ne voivat kuitenkin vahingossa kaataa pieniä lapsia, joten kuten kaikkien koirien kohdalla, pieniä lapsia ei tule koskaan jättää yksin koiran kanssa.

Millainen on leonbergin pentu?


Leonbergin pennut ovat leikkisiä, energisiä ja uteliaita. Ne kasvavat nopeasti ja tarvitsevat varhaista sosiaalistamista sekä peruskoulutusta kehittyäkseen tasapainoisiksi aikuisiksi. Leonbergistä kasvaa jättikokoinen koira, joten perustottelevaisuus ja hallittavuus ovat tärkeitä. Leonberginkoirat ovat yleensä pehmeitä ja helposti oppivia, mutta palveluskoirarotuihin verrattuna suurta miellyttämisen halua leonberginkoirilla ei ole. Johdonmukaisuus on koulutuksessa tärkeää. Leonbergin pentu kasvaa nopeasti, mutta kehittyy hitaasti.
Suureksi kasvava koira tarvitsee päivittäin runsaasti vapaata ja omaehtoista liikuntaa, jotta sen lihaksisto ja luusto kehittyisivät normaalisti.

Mitä on tärkeää huomioida leonberginkoiran hoidossa?


Leonberginkoiran turkki tulee harjata noin viikon tai kahden välein, jotta turkki ei takkuunnu. Leonberginkoiralla on paksu alusvilla ja tuuheat karvat reisin takaosassa, hännässä ja etujaloissa. Uintikaudella ja nuoskalumen aikaan tiheämpi harjaus on tarpeen ja tassukasvoja voi tarvittaessa lyhentää saksilla, mutta muuten rotu ei ole trimmattava. Pitkästä turkista lähtee aina jonkin verran karvaa ja turkissa kantautuu sisään hiekkaa, kuraa ja metsästä tarttuu helposti turkkiin oksia ja neulasia: siivousintoilijalle rotu ei sovi.

Leonberginkoirilla ei pitäisi olla metsästysviettiä, mutta sitä voi esiintyä: tällöin pihan on hyvä olla aidattu. Paksun turkkinsa ansiosta leonberginkoira viihtyy ulkona, mutta tarhakoiraksi se ei sovellu.

Kuinka paljon liikuntaa leonberginkoira tarvitsee?


Säännöllinen ja riittävä liikunta on tärkeää, leonberginkoira tarvitsee vähintään kaksi tuntia liikuntaa päivittäin. Tämä suuri koirarotu nauttii pitkistä kävelyistä ja virkistävästä uimisesta. Leonberginkoirat arvostavat myös älyllisiä haasteita, kuten nenätyöskentelyä, jotta ne pysyvät sekä fyysisesti että henkisesti virkeinä.

Leonberginkoira on ystävällinen jättiläinen.

Millainen koiranruoka sopii leonberginkoiralle?


Suurille roduille suunniteltu ruokavalio on hyvä valinta leonbergille. Koiran suuren koon huomioiva koiranruoka on suunniteltu täyttämään suurten koirien erityiset ravitsemukselliset tarpeet ja tukemaan niiden kehoa, nivelien terveyttä ja energiatarpeita.

Kuinka paljon ruokaa leonberginkoira tarvitsee?


Aikuinen leonberginkoira syö yleensä noin 700–800 grammaa kuivaruokaa päivittäin, jaettuna kahteen ateriaan. Ruokamäärä voi vaihdella koiran aktiivisuustason, iän, painon ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. On tärkeää säätää ruokamäärää koiran energiantarpeen mukaan, jotta koira pysyy normaalipainoisena.

Suurten koirien suosikkeja

Mitä koulutusta leonberginkoirille suositellaan?


Varhainen sosiaalistaminen ja peruskoulutus tärkeitä suurille leonberginkoirille, jotta ne ovat omistajan hallittavissa. On hyvä aloittaa koulutus varhain positiivisella vahvistamisella. Leonbergien kanssa harrastetaan mm. koiranäyttelyitä, verijälkeä (mejä), rally-tokoa ja vesipelastusta. Vesipelastuskokeisiin rotu pääsee soveltuvuuskokeen läpäistyään. Muutamasta leonbergista on koulutettu Pelastuskoiraliiton hälytysvalmis jälkikoira.

Mikä on leonberginkoiran alkuperä?


Leonberginkoira on peräisin Saksasta, ja sen loi 1800-luvulla Heinrich Essig Leonbergin kaupungissa. Rotu kehitettiin risteyttämällä newfoundlandinkoira, bernhardilainen ja pyreneidenmastiffi. Essigin tavoite oli jalostaa koira, jolla on leijonamainen ulkonäkö, mikä näkyy leonbergin vaikuttavassa koossa ja majesteettisessa turkissa.

Kuinka paljon leonbergin pentu maksaa?


Leonberginkoiran pennun hinta vaihtelee yleensä noin 1400–2200 euron välillä. Leonberginkoiran hinta voi vaihdella kasvattajan, pennun sukutaustan ja muiden tekijöiden, kuten terveystaustan ja jalostusarvojen mukaan.

Onko leonberginkoirille tunnettuja terveysongelmia?


Kyllä, leonberginkoira voi kärsiä terveysongelmista, kuten lonkkadysplasiasta, kasvaimista ja sydänsairauksista, erityisesti dilatoivasta kardiomyopatiasta. Leonbergeillä voi olla myös nivelrikkoa, muita nivelvaurioita ja spondyloosia, myös ristisidevammoja esiintyy.
Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että molemmat vanhemmat täyttävät astutushetkellä PEVISA-ehdot lonkka-, kyynär- ja silmätutkimusten sekä uroksen jälkeläismäärän osalta. Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C siten, että astetta C saa käyttää vain asteen A tai B kanssa tai vaihtoehtoisesti yhdistelmän lonkkanivelten jalostusindeksien keskiarvon tulee olla vähintään 101. Lonkkaniveldysplasian vastustamisessa on onnistuttu rodussa hyvin.

Leonberginkoiralla esiintyy myös hermostosairautta, jota kutsutaan Leonberginkoiran Polyneuropatiaksi (LPN) sekä Leukoencephalomyepatiaa (LEMP). Jalostukseen käytettävät koirat tulee näiden osalta testata ennen astutusta geenitestillä. Riskien vähentämiseksi on tärkeää ostaa pentu vastuulliselta kasvattajalta, joka testaa jalostuskoiriensa terveyden.

Suurilla ja voimakasluustoisilla koirilla voi esiintyä kasvuhäiriöitä, joiden taustalla on nopeakasvuisuus ja raskas rakenne. Kasvuaikana on tärkeää kiinnittää huomiota sopivaan liikuntaan sekä ruoan laatuun ja määrään, jotta pentu pysyy hoikkana. Pennun painonkehitystä ja jalkojen kasvua on hyvä seurata. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset ja terveet elämäntavat voivat myös auttaa ehkäisemään ja hallitsemaan mahdollisia ongelmia.

Kysy meiltä!